| Mustaa sinisempi taivas, |
| sinistä mustempi maa. |
| Näkisin jotakin, |
| mutta kun silmiä auki en saa. |
| Vain silloin, kun |
| olet luona mun, |
| minä ihmisenä toteudun. |
| Saanhan levätä, levätä, levätä, levätä, |
| sylissäsi sun? |
| Suussa metallinen maku, |
| aina kun mua pelottaa. |
| Rautaa kun tungetaan suuhun, |
| niin silloin kai pelätä saa? |
| Mutta unohdan, |
| kaiken joutavan, |
| tyhjänpäiväisen rupattelun. |
| Saanhan levätä, levätä, levätä, levätä, |
| sylissäsi sun? |
| Jostain saapuvat sateet, |
| saapuuko tuskaton yö? |
| Saapuuko sumuinen aamu, |
| jatkuuko arvokas työ? |
| Lähdin lentämään noitaympyrään, |
| ilmakehään vuoren noidutun. |
| Tahdon levätä, levätä, levätä, levätä, |
| sylissäsi sun. |
| Viime vuonna, vaiko eilen, |
| kukaties untani näin? |
| Lensinkö liikaa, kun tiedä en, |
| minne nyt on alaspäin? |
| Turvavöihin näin, |
| minä kiinni jäin, |
| jumbon reitiltänsä kaapatun. |
| Tahdon levätä, levätä, levätä, levätä, |
| sylissäsi sun. |
| Jotain kaikesta säilyy, |
| nyt kaikesta vain jotain jää. |
| Eilinen riemua, huominen tuska, |
| nyt vain ikävää. |
| Mutta aikanaan saavun maailmaan, |
| vielä jaloilleni laskeudun, |
| ja saan levätä, levätä, levätä, levätä, |
| sylissäsi sun. |
| Vieläkö liehuvat viirit, |
| vieläkö vain vihataan? |
| Vieläkö sotaa ja rauhaa mennään |
| lailla sotilaan? |
| Oli niin tai näin, |
| pysy vierelläin, |
| ensi kerran otan matkaan sun. |
| Voitko levätä, levätä, levätä, levätä, |
| sylissäni mun? |