| Nyt saa riittää, sulje mun puhelimen |
| Tääkin päivä ollut kaikkee muut ku rauhallinen |
| Pinna kireellä, kauheel kiireellä |
| Päivät vilisee, aika kiitää siivellä |
| Kyllästynyt stressiin, siihen et stressaan |
| Stadin piireihin ja välil koko mestaan |
| Tekis mieli vaan hetkestä irrota |
| Käännän erääntynen laskun ja kirjotan |
| Katon ulos, näen vaan harmaata |
| Sade kattoihin rummuttaa armotta |
| Haluisin rentoutua, skidin hermoloman |
| Vähän aikaa ittelleni, ja tilaa omaa |
| En tarvii lentokonetta et pääsen pois täält |
| Oon opetellut kääntää stressini pois päält |
| Joka kerta kun tuun tilanteeseen tähän |
| Laitan kuulokkeeni päähän ja |
| Lennän pois, mä lennän pois |
| Jos lähteä voit, lennä mun kanssa pois |
| Oon väsyny teeskentelijöihin ja muotteihin |
| Sääntöihin, velvollisuuksiin ja nuotteihin |
| Päätä särkee, oon huomisesta huolissani |
| Levottoman tuolissani etin tästä järkee |
| Tahtoisin lentää, kirjaimellisesti |
| Pois täältä edes hetkeksi |
| Eikä pitäis olla liikaa vaadittu |
| Mut oon lapsi maan, ja tänne kahlittu |
| Ja vaik on kaikki hyvin pää leipoo kiinni |
| Enkä tahtois purkaa sitä läheisiini |
| En osaa arvaa mikä rentouttaa teitä |
| Mut itteleni on löytynyt henkireikä |
| Lippu pois täält, meno paluu |
| Reitti avoinna, mä lennän minne haluun |
| Niin pitkälle kuin pippuri kasvaa |
| Paan luurit päähän taas vaan ja |
| Lennän pois, mä lennän pois |
| Jos lähteä voit, lennä mun kanssa pois |
| Kaikki tän kaupungin katulamppujen katveessa |
| On loman tarpeessa |
| Irti sun rutiineista, ja niiden kahleista |
| Ja irti arjesta |
| Mieli avoinna ja luuri kiinni |
| Otan hetken iisii |
| Keskityn kuulemaan, tekis mieli tuulettaa |
| Oon myötätuulessa ja |